ETU European Cup Weert, Olympiamatka

Kisaan valmistautuminen

Sieppaa

Sunnuntaina 10.6. oli edessä tämän kauden ensimmäiset kilpailut olympiamatkalla. Paikkana Weert, Hollanti. Kisaa edeltävät treenit eivät olleet toteutuneet suunnitellusti. Eniten harmitusta aiheutti se, että paljon treenejä jäi välistä pitkälti työkiireiden takia. Pyörän säädöt olin vihdoin saanut kohdilleen, joten siitä olin varma, että pyörä kulkisi hyvin. Juoksuharjoitteluni oli verottanut kiireiden lisäksi myös pienet jalkavammat ja kivut. Koin myös, että avoveteen olisi pitänyt ennättää useammin. Viimeisellä viikolla ennen kilpailua, kun siihen olisi ollut vihdoinkin mahdollisuus, ilmat kylmenivät ja Marjaniemen uimarannan vesi oli parhaimmillaan +12 astetta. Kuusijärvelläkin veden lämpötila jäi alle 16 astetta, joten niistä uintitreeneistä en saanut paljoa irti. Uinti ja juoksutuntuma ennen kisaa oli kuitenkin hyvät, joten luottavaisin mielin lähdin kisaan, suurempia paineita ottamatta.

Uinti tulisi ratkaisemaan koko kisan, ajattelin ennen lähtöä. Ennen kisaa suunnitelmani oli uida niin hyvin kuin ikinä pystyisin päästäkseni pääjoukkoon polkemaan. Pyörällä oli tarkoitus olla tekemättä yhtään mitään, ja lopuksi juosta niin hyvä juoksuaika kuin mahdollista. Ennätin tutustua kisareitteihin pikaisesti kisaa edeltävänä päivänä. Uintiosuudessa haastava rannan profiili, pyörällä pitkää suoraa ja mukavasti kortteliajoa, juoksu tasainen.

Kilpailu

Kisapäivänä oli hieman hiostavan lämmin ilma, vähän taisi olla ukkosta ilmassa, noin 24 astetta ja auringon paistetta riitti. Lämmin sää kisapäivälle oli oikein toivottu asia. Veden lämpötila oli yli 23 astetta, joten märkäpukuja ei kisassa käytetty. Uinnin lähtöpaikat eivät menneetkään ennalta numeroiduilta paikoilta, vaan ne sai kukin kilpailija valita vapaasti esittelyjärjestyksessä. Oma kilpailunumero oli 61/70, joten valitsin lähtöpaikan niistä, joita oli enää jäljellä. Starttipaikka osui melko oikeaan laitaan. Rannan muoto oli tuntematon, koska olin ennättänyt harjoitellut rannalta juoksua ja lähtöä omalta numeroidulta paikalta.

Sieppaa4

Lähtöviivalla vierelläni oli molemmin puolin minua reilusti pidempiä kilpakumppaneita. Kun lähtöpaukku tuli, pääsin ripeästi juoksuun ja osuin veteen ensimmäisten joukossa. No se ei pitkään lohduttanut, kun pidemmät heput pystyivät juoksemaan pari askelta pidemmälle. Jouduin uimaan kahden isokokoisen väliin, pää heidän vyötärönsä tasolla. Uinnin alku oli pelkkää hakkaamista ensimmäiset 300 m ekalle poijulle asti, jossa hakkaaminen tiivistyi entisestään. Hakkaaminen jatkui koko  matkan takaisin rannalle. Puolivälissä uintia oli rannalle nousu, jolloin hakkaaminen hetkeksi loppui. Seuraavalle uintikierrokselle jatkettiin lyhyen rannan kautta juoksun jälkeen. Vedessä hakkaaminen jatkui jälleen, kun lähdettiin toiselle uintikierrokselle. Koko 1500 m uintiosuuden aikana en päässyt kenenkään peesiin uimaan omaa rentoa uintia yli 3 sekuntia pidempää aikaa ennen kuin joku kiipesi yli tai kääntyi 45 astetta johonkin suuntaan. Olin niin järkyttävässä häröpallossa koko uinnin ajan, ettei uinnista meinannut tulla yhtään mitään. Lasitkin lähtivät noin 500 m ennen uinnin loppua. Nousin vedestä keskellä toiseksi viimeistä uintiporukkaa. Sijoitus uinnin jälkeen 56/70.

Sieppaa9

Vaihto sujui ripeästi ja pääsin helposti porukan kanssa polkemaan. Porukka, jonka mukaan pääsin, oli noin 20 henkeä. Porukasta erottui melko pian kolme vähän vahvempaa pyöräilijää. Koska huomasin olevani melko isossa porukassa, yritin välttää vetovuoroja pysytellen kumminkin heti kärjen takana. Ei kestänyt pitkään, kun huomasin, että saavutamme edellä olevaa suurta pääjoukkoa. Ryhmä kasvoi noin 50 henkiseksi. Yritin edelleen välttää vetovuoroja, käyden pari kertaa keulilla silloin, kun kortteliosuudet tulivat. Tämä ihan vain sen takia, että välttyisin kolareilta, jos joku törttöilee. Mutta myös sen takia, että olin mutkissa huomattavasti muita ketterämpi ja pystyin ottamaan ne todella rennosti ja pienellä kiihdytyksellä kiusattua muita ja samalla katkaisten letkaa kahtia hetkeksi aikaa. Pian nähtiin 10 hengen kärkiryhmä ja poljettiin se kiinni. Oltiin pyöräosuuden puolivälissä, kun saavutimme kärkiporukan. Kärkiporukasta oli hieman aiemmin ottanut irti yksi norjalainen ja yksi ruotsalainen, jotka lähtivät kahdestaan polkemaan irti. Nämä olivat noin 30 sekuntia karkumatkalla. Pysyttelin noin kymmenentenä meidän 60 hengen pyöräilyporukasta.

Sieppaa10

Hetken päästä huomasin, että yksi brittiläinen tykitti porukastamme irti. Olin sillä hetkellä pahasti sumpussa enkä päässyt heti reagoimaan siihen.

Sieppaa12

Sieppaa19

Tiesin, että pääjoukosta suurin osa juoksee minua lujempaa. Päätin ottaa riskin ja lähteä karkulaisen matkaan. Brittiläinen oli noin 30 metrin karkumatkalla, minä ryhmittäydyin pääjoukon keulille ja seuraavassa mutkassa otin irti ja lähdin tykittää. Noin 3 min tykityksen jälkeen saavutin brittiläisen ja pääjoukko jäi noin 150 metriä taakse. Tässä vaiheessa meillä oli vielä 16km pyöräosuutta jäljellä, joten töitä oli kovasti edessä. Brittiläinen vaikutti hiukan minua vahvemmalta pyöräilijältä, vaikka hän kisan jälkeen väitti toisin. Paritempona saatiin kurottua kärkikaksikkoa kiinni 15 sekuntia ja jätettyä pääjoukkoa minuutilla.

Sieppaa23

Vaihtoalueelle (T2) tulin kilpailun kolmantena. Oli hieno näky saapua tyhjään T2:seen, jossa ei näkynyt kuin kaksi pyörää telineessä. Vaihto sujui kohtalaisen ripeästi.

Sieppaa24

Juoksun aloitin brittiläisen kanssa rinta rinnan, pian kuitenkin huomasin, että hänellä on minua kovempi juoksuvauhti ja päätin keskittyä oman juoksurytmin löytämiseen. Tunsin jaloissa, että pyöräosuus hieman söi parhaimman juoksuterävyyden. Olin kumminkin taittamassa matkaa 35:30 loppuaikaa kohden. Noin 3 km kohdalla tuli takaa ensimmäiset kovat juoksijat. Kovilla juoksijoilla tarkoitan niitä, jotka juoksevat kympin alle 31 min.

Sieppaa25

Sieppaa27

Olin juuri saanut juoksutuntumasta kiinni ja lähdin nostamaan tehoja, kunnes 6 km kohdalla, kuin salama kirkkaalta taivaalta, iski todella aggressiivinen kipu alavatsaan. Muutaman askeleen vielä jatkoin kyyryssä ja varpaisillani, mutta kipu oli niin voimakas, että luulin jo suolen poksahtaneen. Heitin kävelyksi ja toivoin, että se menisi muutamassa sekunnissa ohi, että pääsisin jatkamaan. Kipu ei kuitenkaan hellittänyt edes kävellessä. Kisa oli pakko jättää siihen. Vatsakipu jatkui vielä useita tunteja kisan jälkeen.

Jälkeen päin ajateltuna, vatsakipu oli täysin mysteeri, en ole kokenut vastaavaa aiemmin. Veikkaisin, että suurin syy tähän oli epäoptimaalinen ruokailurytmi ennen kilpailua. Myöhäiset iltapäivälähdöt ovat minulle aina olleet hankalia juuri tämän takia. Tämän kilpailun ansiosta sain kuitenkin valtavan hyvän harjoituksen tulevia iltapäivälähtöjä varten, johon toivottavasti saisin optimoitua ruokailurytmin kuntoon.

Loppupäätelmät

Kilpailusta päällimmäinen tunne ei ole pettymys, vaikka DNF harmitta aina. Kilpailusta sain valtavasti hyvää kokemusta ja onnistumisen riemua. Kisa jäi vain viimeistelyä vaille. Kilpailun uintiajat olivat kaikkien kohdalla melkein minuutin normaalia hitaampia. Jokin uintiosuudessa aiheutti kelloon suuria lukemia kaikille. Vaikka uintiaikana oma suoritukseni 20:09 on ajallisesti hitain suoritukseni, jäin pääjoukosta 35 sekuntia. Vaikka uintini olisi ollut minuutin tai puolitoista kovempi, olisin pyöräosuuden jälkeen silti ollut samassa tilanteessa pyöräilyn ansiosta.

 

Sieppaa14

Kuvittelin ennen kilpailua, että uintiaika ratkaisee kaiken oman suoritukseni suhteen, mutta aliarvion pyöräilyosuuden merkityksen.  En ainoastaan itseni kohdalla, vaan myös muiden. Kilpailun voittaja ui ainoastaan 11 sekuntia minua lujempaa ja britti, jonka kanssa poljin, ui minua 4 sekuntia hitaammin ja oli kilpailun neljäs. Totta kai heidän sijoitukset vaativat hurjan juoksuajan, mutta melko vaatimaton uintiaika ei evännyt heiltä huippusijoituksia maalissa. Minun kohdallani sijoitukseni olisi ollut arvioni mukaan noin 30 nurkilla, jos olisin juossut omaa tasoani. Sijoitukseni olisi ollut kutakuinkin sama, vaikka olisin uinut 1min 30sek lujempaa, ja vaikka pyöräosuuden olisin aloittanut pääjoukon kanssa minuutin myöhemmin tuoreemmilla jaloilla. Sen sijaan, jos uintiaikani olisi ollut tästä edes 10sek hitaampi niin en olisi päässyt pyöräporukkaan mukaan. Vatsakivulta tuskin olisin voinut tässä kisassa välttyä ollenkaan, oli kisataktiikkani sitten ollut mikä tahansa.

 

Tyylini kilpailla on tosiaan aika lailla ”upporikas tai rutiköyhä”, johtuen siitä, että juoksu ei ole vahvuuteni. En suinkaan ole ainoa, joka tällä tyylillä kilpailee. Meitä oli 4 kilpailijaa, jotka toteuttivat tällä taktiikalla tänä vuonna Weertin olympiamatkan. Nähtäväksi jää, millaisella taktiikalla seuraavaan kisaan lähdetään!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s